Sinun valintasi, Raimo Jämsén kaupungin valtuustoon.Raimo

Raimo Jämsén

Olen

Kuka olen?

Raimo

Olen sinun ehdokkaasi kuntavaaleissa 2021. Rakennetaan yhdessä parempi Mikkeli, joka tulee onnistumaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä muiden puolueiden kanssa. Olen Raimo Jämsén, 42-vuotias merkonomi. Olen ollut poliitikassa mukana 15-vuotiaasta asti ja Perussuomalaisissa mukana vuodesta 2014. Kokemusta löytyy politiikan saralta yhteistyön rakentamisesta yli puoluerajojen. Yhteistyöllä pystymme nostamaan Mikkelin kaupungin talouden takaisin jaloilleen.

Datanomi opiskelija 2.9.2019 alkaen.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto - IT-tukihenkilö, ohjelmistokehittäjä.

  • Syntymäaika: 14 Marraskuu 1978
  • Kotisivut: Tervetuloa.
  • Puhelin: +358413643134
  • Kaupungi: Mikkeli
  • Ikä: 42
  • Koulutus: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
  • Sähköpostiosoite: diskos78@gmail.com
  • Opiskelija: Datanomi opiskelija

Olen Raimo Jämsén, mikkeliläinen Datanomi opiskelija. Aloitin 2.9.2019 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon. Perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa; käytön tuen osaamisala, datanomi ja lisäksi ohjelmistotuotannon osaamisala, datanomi. Sotilasarvoltani olen alikersantti. Harrastan tietotekniikkaa, politiikkaa, matkustamista, jalkapalloa, sählyä, shakkia, lenkkeilyä, kalastusta ja vaellusta. Seuraan taloutta ja osakesijoittamista, josta myös vahva osaaminen. Minun blogi.

Faktat

Mikkelin kaupungin tulevaisuus on vaakalaudalla! Meidän sähköyhtiö ESE. Mikkelin kaupunki teettää ulkopuolisella konsultilla taustaselvityksen energiaomistuksestaan. Kaupunginhallitus on käynyt keskusteluja ilman päätöksentekoa energia-alan yleisestä tilanteesta ja kaupungin roolista koko asetelmassa. Muodollisesti päätöksen energiaselvityksestä on tehnyt kaupunginjohtaja Timo Halonen. Halonen on tilannut työn, joka tähtää "energiaomistustusselvityksen" tekemiseen. Halonen selittää konsulttitilauksen perusteluja. – Energiamarkkinoilla on tehty erilaisia ratkaisuja eri puolilla. Haluamme tästä tilanteesta yleisselvityksen. Halosen mukaan kaupungilla "ei ole mitään konkreettista käynnissä" energiamarkkinoilla. – Selvitys ei ole johtamassa mihinkään järjestelyihin! Emme palkkaa ulkopuolista toimijaa operoimaan, vaan rakentamaan kuvaa energiamarkkinatilanteesta. Kaupunki käyttää selvitystä pohjana omalle energiakeskustelulleen, joka on mielestäni hieno asia. – Haluamme katsoa, onko jotain toimia, joita meidän on tehtävä tai emme ole ymmärtäneet tehdä! – Markkinat ovat olleet aktiivisia eri puolilla. Muualla on tapahtunut paljon, kunnissa ja kaupungeissa. Sen menon selvittäminen on nyt kyseessä. Mikkelin kaupunki omistaa kokonaan Etelä-Savon Energia Oy:n sekä merkittävästi maakunnallisen energiayhtiön Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita.

EN KANNATA ESEN MYYNTIÄ!. Tuottavaa yhtiötä, ei pidä myydä! Kriisi kunta maineen voimme välttää vain vyötä kiristämällä. Lähde: länsi-savosta https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/372d0412-c325-4813-8bad-06eda72b17bf

534

Kaverit facebook

2

Projektit Koulujuttuja.

2,463

Koodaustunnit Opiskelujuttuja

2

Raskaan työn raatajat Työläät projektit

Taidot

Tieto- ja viestintätekniikka, vahva myyntikokemus, ohjelmointi, politiikka, asiakaspalvelu- ja markkinointi.

Politiikka 100%
HTML 90%
CSS 90%
JavaScript 45%
PHP 80%
WordPress/CMS 10%
Photoshop 55%

Jatkuu

Yhteenveto

Raimo Olavi Jämsén

Innovatiivinen ja määräaikainen ohjelmistokehittäjä, jolla on yli 1 vuoden kokemus käyttäjäkeskeisen digitaalisen / painetun markkinointimateriaalin suunnittelusta ja kehittämisestä alkuperäisestä konseptista lopulliseen, kiillotettuun toimitukseen.

  • Mikkeli
  • +358413643134
  • diskos78@gmail.com

Koulutus

Myyjän ammattitutkinto

2008 - 2009

Etelä-Savon ammattiopisto

Myynti- ja markkinointi

Merkonomi

1998 - 1999

Äänekosken kauppaoppilaitos

Liiketalouden perustutkinto

Markkinointi- ja asiakaspalvelu linja

Merkantti

1995 - 1997

Äänekosken kauppaoppilaitos

Kaupan-ja hallinnon perustutkinto

Poliittinen kokemus

Mikkelin Seudun Perussuomalaiset ry

2014-2021 - Hallituksen jäsen
2013-2015 Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoret, puheenjohtaja

Mikkeli

  • Tietotekniset projektit! Johdan graafisen, ulkoasun ja tuotannon viestintämateriaalien suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta.
  • Delegoin tehtävät suunnittelutiimin 2 jäsenelle ja neuvon kaikissa projektin lähtökohdissa.
  • Valvon kaikkien graafisten materiaalien arviointia suunnittelun laadun ja tarkkuuden varmistamiseksi.
  • Valvon tuotantoprojektibudjettien tehokasta käyttöä 500–2500 euron välillä.

Datanomi opiskelija

2019 - 2021

Mikkeli

  • Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, Datanomi
  • Ohjelmistotuotanto/ohjelmistokehittäjä/koodari
  • Multimediatuotanto
  • Palvelutehtävissä toiminen
  • Tietoturva
  • Hackathon

Vaalityötä tekemässä

”Vaikka olemme olleet ennen Suomen paras torilla esiintyvä puolue, mutta nyt kun koronan takia vaalit tulevat olemaan somessa, niin tulemme olemaan Suomen suurin somepuolue”.

  • Kaikki vaalikuvat
  • Torin laidalta
  • Edustus
  • Harrastus
kuntavaalit2017

Kuntavaali ehdokas 2021 Raimo Jämsén

Raimo Jämsén

Minun vaalilupaukset kuntalaiselle!

▪TYÖPAIKAT.
▪Talous, työ- ja yrittäjyys

Kaupungin tulee aktiivisesti kehittää elinkeinomahdollisuuksia kilpailukykyisellä verotuksella sekä kaavoituspolitiikalla. Talous tulee tasapainottaa ilman verojen korotuksia. Peruspalvelut kuntoon.

▪HYVINVOINTI.
▪HARRASTUS PAIKAT TULEE SÄILYTTÄÄ ENTISELLÄÄN.
▪VEROT. KUNNALLISVEROA EI TULE NOSTAA!
▪LIIKENNEYMPYRÄ. Mikkelin liikenneympyrän romukasa puretaan -ja kuntalaiset saavat äänestää siihen uuden.
▪Liikkuva Mikkeli. Panostamme jatkossakin urheiluun.
▪Teemme yhdessä paremman Mikkelin!

Lapsiperheet ovat Mikkelin selkäranka, tuki ja turva. Päiväkodit ja koulut tulee säilyttää kaupunginosittain. Panostetaan avointen liikuntapaikkojen ylläpitoon. Vanhuksille ihmisen arvoinen elämä.

▪Mikkelin sataman kehitystyö vetovoimaiseksi!
▪Mikkelin lentokenttää pitää kehittää tuottavampaan suuntaan!

TYÖPAIKAT

Työpaikka syntyy, kun omistaja arvioi sen kannattavaksi.

Hyvät koulut takaisin

Peruskoulun ongelmat korjattava.

Mikkelin kaupungin talous kuntoon!

Mikkelin taloustilanne on vakava ja siitä pitäisi kaikkien olla huolissaan. Päättäjillämme ja virkamiehillä on ollut vastuunsa, mutta heidän toimensa ovat vain saattaneet talouden entistä huonompaan tilaan. Esimerkiksi suurella liikuntarakentamisella, joka ei olisi ollut välttämätöntä. Nyt sitten uhkaa suuri veronkorotus, jopa 1 %. Se on iso lovi kuntalaisten kukkaroon, eikä lisää muuttohalukkuutta Mikkeliin, päinvastoin. Palveluita ulkoistetaan koko ajan, mutta henkilöstö ei silti vähene. On liikaan konsultointeja ja kaiken maailman hankkeita, jotka eivät ole tarpeen. Sen sijaan että kirjastot poistetaan, voidaan ulkoistaa kaupungin orkesteri. Sen aiheuttamat kulut ovat melkein miljoonaluokkaa, eikä se ole pakollinen peruspalvelu eikä sitä tarvitse kuin marginaaliyleisö. Ne konsertit voidaan tilata hyvin muualtakin tarpeen mukaan. On ihmeellistä että tätä ei ole missään vaiheessa edes harkittu. Vastuutonta on myös ollut ilmaispalvelujen lisääminen, vaikka ei ole ollut niihin osoitettua rahaa, eivätkä olisi olleet välttämättömiä. Tulojen lisäämiseksi ei olla tehty mitään. Elinkeinopolitiikassa pitäisi keskittyä aktiivisesti hankkimaan teollisuusyrityksiä paikkakunnalle jotka toisivat paljon työpaikkoja. Paljon voitaisiin tehdä, jos vain olisi halua ja edes jonkinlaista ymmärrystä. Tyhmyydestä sakotetaan aina, ja nyt se sakkojen maksu taitaa olla tullut. Meidän pussistamme!.

Hyvinvointivaltio takaisin

Suomalaisten veroeurot – suomalaisten hyväksi Perussuomalaisen sosiaalipolitiikan ensimmäinen ja tärkein periaate on siis sama kuin muillakin sektoreilla: suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Tätä tarkoitamme sisäisellä solidaarisuudella. Lisää autettavia maahamme ei tule haalia. Toinen periaate liittyy priorisointiin ja oikeudenmukaisuuteen: koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen ja heikon syntyvyyden vuoksi, täytyy resurssit kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Näitä ovat suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset.

Kannustava Suomi ja Mikkeli

Tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta

Perussuomalaisen politiikan lähtökohtina ovat aina kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, eikä julkisen vallan tule harjoittaa politiikkaa, joka on ristiriidassa tämän kanssa. Sisäinen oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, että meidän tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta. Valtion tulee taata, että Suomessa pärjää omalla työnteolla, ahkeruudesta palkitaan, ja menestys sallitaan. Työllisyyttä ei tule nostaa hinnalla millä hyvänsä, vaan palkalla pitää tulla toimeen. Välttämättömät elinkustannukset, kuten asuminen ja liikenne, eivät saa viedä kohtuuttoman suurta osaa palkasta. Meidän mielestämme vaurastumisen on oltava mahdollista normaalilla työnteolla. Tarvitsemme tavallisen suomalaisen ostovoiman ja omistajuuden vahvistamista, sillä ilman ostovoimaisia kotitalouksia ja yrityksiä ei ole myöskään elinvoimaista taloutta ja hyvinvointia. Terveen järjen talouspolitiikkaa Yksinkertainen oikeisto–vasemmisto-ulottuvuus ei sovi perussuomalaisille – meitä on melko mahdotonta sijoittaa tuolle akselille. Meidän mielestämme oleellista on painottaa perusasioihin panostamista ja eräänlaista terveen järjen talouspolitiikkaa. Meidän tulee pitää huolta suomalaisista heikoimmista ja pyrkiä lisäämään hyvinvointia. Pelkkä rahan lappaminen erilaisiin mukaviin kohteisiin ei kuitenkaan ole mielestämme järkevää – se tie ei lopu koskaan. Valtion ei tarvitse – eikä se saa – puuttua kaikkeen, mutta ne asiat, joita sille annetaan, pitäisi hoitaa hyvin. Terveillä ja työkykyisillä yksilöillä tulee olla tervettä vastuunkantoa omasta ja läheistensä elämästä. Meidän mielestämme Suomi ei voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla. Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, koska pelkkiin velanhoitokuluihin menee huomattava määrä rahaa. Perusasioihin keskittyminen tarkoittaa sitä, että ensisijaisiin kohteisiin jaetaan ensin – eli me priorisoimme. Maahanmuuttajien vuodesta toiseen jatkuva kotoutus ei esimerkiksi ole prioriteettimme. Sekä oikeisto että vasemmisto ovat kumpikin halukkaita tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin. Niiden välinen ero on lähinnä siinä, että vasemmisto haluaa itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, kun taas oikeisto ottaa mielellään väliin yksityisen sektorin vetämään voittoja ja kiertämään veroja. Julkisella sektorilla tehdään paljon arvokasta suorittavaa työtä. Suomen julkisen sektorin on kuitenkin annettu vuosikymmenten aikana paisua liian suureksi, ja sitä on pakko kutistaa. Toisaalta näemme, että meillä kyllä on varaa huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista – ilman huonoa omaatuntoa – mutta sen sijaan meillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä moraalista velvollisuutta huolehtia maahanmuuttajien tai muun maailman hyvinvoinnista samassa mittakaavassa. Talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu.

Kansallisen edun puolustamisen lisäksi meidän on puututtava myös yhteiskuntamme omiin taloudellisiin vääristymiin ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen. Poliittisten ja taloudellisten etupiirien sijaan talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu. Suomen verotusta on kokonaisvaltaisesti uudistettava. Varsinkin korkeaa asumisen, energian ja liikenteen verotusta on leikattava ja kohtuullistettava keskituloisten palkkaverotusta. Tavoitteita asetettaessa on pidettävä mielessä talousrealismi, ja erityisesti se, että julkinen talous tulee saada tasapainoon. Työllistymisessä tämän maan pien-, mikro- ja yksinyrittäjät ovat avainasemassa. Myös viennin kehittämisessä pk-yrityksillä on eniten kasvunvaraa. Kasvuyrityksiä tarvitaan lisää, jotta Suomen ohueksi jäänyt keskikoon yrityssektori vahvistuisi. Talouden elinvoiman palauttamiseksi yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on korjattava monin eri tavoin. Ilmastopolitiikkaa, jossa huomioidaan Suomen etu ja kilpailukyky Myös ympäristö- ja etenkin ilmastopolitiikalla on vaikutuksensa siihen, miten kannustava maa Suomi on. Tällä hetkellä muut puolueet haluavat ajaa Suomelle ja suomalaisille vahingollista ilmastopolitiikkaa, jonka kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille, erityisesti maakunnissa asuville. Suomi on promilleluokan saastuttaja, joten yliampuvat linjaukset eivät ole edes ympäristölle hyödyllisiä – totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen. Perussuomalaisten mielestä olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun ja kilpailukyvyn että globaalin mittakaavan. Suomi on maa, jossa teollisuus ja vientisektori ovat energiaintensiivisiä, maan välimatkat pitkiä ja sää kylmä. Tällä on vaikutuksensa siihen, millaisia ilmastotavoitteita voimme tehdä. Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, sillä jos tuotanto täällä estetään, siirtyy se Kiinaan tai jonnekin muualle – eikä ympäristö todellakaan kiitä.

Haitallinen maahanmuutto seis!

Kun järjestelmä on viallinen, se täytyy korjata.

Tiukka maahanmuuton kontrolli ja paluumuutto ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat – käytännössä ainoat – maahanmuuton haitoilta suojautumisen keinot. Minkäänlaisella valistuksella, ohjaamisella tai kotouttamisella ei päästä vaadittaviin tuloksiin. Lisärahan lappaminen ei siis auta. Ongelmaan auttaa vain se, että Suomen rajojen yli ei niin vain kävellä. Suomen tulee siis tehdä täydellinen suunnanmuutos; siihen pakottavat maahanmuuton aiheuttamat moninaiset ongelmat, väestönmuutokset ja tieto siitä, että kaikki massamaahanmuuton kohteina olevat maat kohtaavat lopulta samat ongelmat. Valitettavasti olemme Suomessakin saaneet maistaa jo monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ikäviä seurauksia, rikollisuutta, terrorismia, lasten ja naisten turvattomuutta, jatkuvasti paisuvia kustannuksia, sananvapauden rajoittamista ja hymistelykulttuurin rantautumista, hyvin erilaisten kulttuurien Suomeen tai länsimaihin sopimattomia tapoja ja niin edelleen. Turvapaikkainstituutio ei ole toiminut pitkään aikaan. Viimeistään vuonna 2015 se mureni kokonaan. Useiden turvallisten maiden läpi nimenomaan Suomeen hakeutuvat nuoret miehet, jotka olivat maksaneet salakuljettajille sievoisia summia, eivät ole meidän käsityksemme vainoa pakenevista turvapaikanhakijoista, joille meidän tulisi avata maamme – sekä sydämemme ja lompakkomme. Ketjutetut hakemukset, valitukset, lumeliitot, yllättävät homoksi tai kristityksi kääntymiset, kiittämättömyys – kaikki nämä ovat asioita, jotka kertovat meille karulla tavalla siitä, että turvapaikkajärjestelmä ei toimi. Se on tämän järjestelmän vika, ja se täytyy korjata..

Mikäli Suomi haluaa auttaa maailman hätää kärsiviä, humanitaarinen maahanmuutto ei ole hyvä keino. Paikan päällä tapahtuva kriisiauttaminen on moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa auttamista – pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä. On varmasti myös moraalisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueilla kuin pienemmälle joukolle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Toisaalta on perusteltua otaksua, että alikehittyneet maat eivät koskaan kehity, mikäli niiden kaikki kynnelle kykenevät kansalaiset muuttavat Eurooppaan ja muualle länsimaihin. Tärkein vastuu on valtioilla itsellään. Tämän vuoksi ensisijainen tavoitteemme maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Vastaavasti kehitysapujärjestelmää tulee tehostaa ja uudistaa tätä tavoitetta paremmin tukevaksi. Mikäli jokin valtio ei esimerkiksi ota palautettavia kansalaisiaan vastaan, ei kyseistä maata myöskään voi tukea taloudellisesti. Valtiolla ei tule olla velvollisuutta toimittaa yrityksille halpaa työvoimaa veronmaksajien kustannuksella Suhtaudumme myös hyvin kriittisesti kehitysmaista saapuvaan halpatyövoimaan, jonka määrää monet yhteiskunnan tahot ja muut puolueet kovaan ääneen vaativat lisättäväksi kutsuen sitä ”työperäiseksi maahanmuutoksi” tai ”osaajien houkutteluksi”. Halpatyövoima tulee kalliiksi yhtäältä suomalaiselle työntekijälle ja toisaalta julkiselle sektorille, koska matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuttajan elämistä on kompensoitava tulonsiirroilla. Kyse on siis oikeastaan yritystuesta. Tämän päälle tulevat vielä esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutussektoreille tulevat kulut halpatyöläisen mahdollisista perheenjäsenistä. Toisaalta vaatimus lisätä halpatyövoimaa on ristiriidassa suomalaisen korkean osaamisen ja teknologisen kehityksen, kuten robotisaation, kanssa. Suurin osa saatavuusharkinnan purkamista puoltavista puheenvuoroista on ristiriitaisia. Saatavuusharkinta ei koske osaajia, vaan nimenomaan halpatyövoimaa kehitysmaista. Erityisen hälyttävää on, että Suomeen halpamarkkinoille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu kaikissa maaryhmissä kantaväestön alle jo muutamassa vuodessa. Taloudellisten ja muiden ongelmien kannalta on siis melko yhdentekevää, saapuuko henkilö Suomeen ”työperäisenä” vai turvapaikanhakijana. Mikäli maahanmuuttajia halutaan, tulee näiden olla ihmisiä, jotka sopeutuvat maahamme, arvostavat kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme sekä osallistuvat sen rakentamiseen myös taloudellisesti. Meillä ei ole mitään ihan oikeita huippuosaajia vastaan. Sitä kutsutaan perinteisesti kansainvälisyydeksi. Tiukka maahanmuuton kontrolli ja paluumuutto ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat – käytännössä ainoat – maahanmuuton haitoilta suojautumisen keinot. Maahanmuutto lisää kunnan menoja enemmän kuin kasvattaa verotuloa.

Suosittelijat

Kaikilta minun suosittelijoilta on kysytty lupa käyttää suosittelijan nimeä ja valokuvaa.

Yhteystiedot:

Lehdistölle – Yhteystiedot esimerkiksi haastattelupyyntöjä varten sekä tietoja.


Vaalirahoitus!


Vaalirahoitusta säätelee uusi vaalirahoituslaki, jota noudatan! Kampanjaani varten minulla on henkilökohtainen tili. Rahoitan vaalit pääasiallisesti omalla rahalla, mutta olen kiitollinen myös tukijoideni tilille maksamista avustuksista. Tilille ei kerätä ylijäämää, vaan kaikki rahoitus käytetään kokonaisuudessaan kuntavaalikampanjani kuluihin. Vaalirahoituksesta annetaan lainmukaisesti selvitys valvontaviranomaisille vaalien jälkeen. Toivon, että olisit tukemassa kampanjaani! Kiitos! Kampanjatilini on... ja tilinumero on...

Sijainti:

Mikkeli

Soita:

+358413643134

Kotisivut:

Kotisivut www.raimojamsendomain.fi

Vaalisivut:

Vaalisivut www.raimojamsenperussuomalaiset.fi

Vaalisivut PS:

Vaalisivut PS. https://vaalit.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit/ehdokas/raimo-jamsen

Tulevat kuntavaali tapahtumat 2021

Peruttu koronaviruksen takia!

Kävijälaskuri

©By Raimo Jämsén Sinun kuntavaali ehdokkaasi 2021

Palautelomake:

Ladataan
Your message has been sent. Thank you!

Tilaa uutiskirjeeni:

Nimi

Sähköpostiosoite

Puhelinnumero

Pyydä puhelua:

Kyllä:
Ei:

Kotisivu

Prioriteetti


Tyyppi


Viestisi


Kuntavaalit 2021 ennakkoäänestys Mikkelissä: 7. - 13.4.2021

Raimo

Raimo Jämsén

Matka Datanomiksi alkoi 2.9.2019.

Opiskelen Datanomiksi. Valmistun 2021.

diskos78@gmail.com

Raimo

Raimo Jämsén

Lautamies

Luottamustoimet: Lautamiehenä Etelä-Savon käräjäoikeudessa ja Suur-Savon Helmen hallituksen jäsen.

diskos78@gmail.com